Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus

Kymenlaaksoa luonnehditaan Suomen pienoiskuvaksi. Etelä-Kymenlaakson meri-, rannikko ja saaristoalueet muuttuvat pohjoisen suuntaan kuljettaessa Keski-Kymenlaakson viljelyaukeiksi ja Pohjois-Kymenlaakson järvi- ja erämaa-alueeksi. Kymijoki halkoo maakuntaa pohjoisesta etelään ja Salpausselät lännestä itään.

Hiilineutraali Kymenlaakso

Kymenlaakson tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2035 mennessä. Kymenlaakso on myös Hinku-maakunta, eli tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuosina 2007-2030. Kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet lähes kaikilla sektoreilla yhteensä 44 % vuosina 2005-2019 kaikkien päästöjen osalta (Lähde: SYKE). Päästöt asukasta kohden ovat kuitenkin Suomen keskitasoa suuremmat. Suurimmat päästövähennykset on saavutettu teollisuudessa sekä energiantuotannossa.

Kuva: Adobe Stock:217916845

Hiilineutraali Kymenlaakso –tiekartan mukaan päästövähennystoimia on kohdennettava erityisesti energia-, liikenne ja maataloussektoreille. Toimenpiteitä ovat esim. liikenteen käyttövoiman muutos, liikennesuoritteen vähentäminen, logistiikan ratkaisut, eheä alue- ja yhdyskuntarakenne ja digitalisaatio. Toimenpiteitä ovat myös uusiutuvan energian osuuden lisääminen, teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen, uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuus, energian kysyntäjoustot, puurakentaminen, kiertotalous-ratkaisut, TKI-toiminta ja kestävät kulutustavat. Hiilinieluja lisääviä toimenpiteitä ovat mm. ilmastoviisaat metsänhoidon menetelmät sekä ns. hiiliviljelymenetelmien käyttöönotto maataloudessa.   

Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy Suomessa ja Kymenlaaksossakin. Lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset, kuten metsien uudistamis- ja hoitotoimet, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen.

Kymenlaaksossa on kolme kansallispuistoa (Repovesi, Valkmusa ja Itäinen Suomenlahti) sekä Kotkan kansallinen kaupunkipuisto. Kymenlaaksossa on kuitenkin vähän suojelualueita muihin maakuntiin verrattuna (3,4 % suojeltu metsä- ja kitumaasta, Etelä-Suomen ka n. 5 %). Vanhojen metsien osuus on muuta maata vähäisempi, kun Kaakkois-Suomen metsistä lähes puolet on puustoltaan alle 40-vuotiaita. Myös suoluonnon ja vaelluskalakantojen turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia.  Turvetuotantoalueita, joilla on voimassa oleva ympäristölupa, on yhteensä noin 2 000 ha. Pirstaloituneita luonnon ydinalueita yhdistävien sini-viheryhteyksien merkitys korostuu maakunnassa jatkossa yhä enemmän. Kymenlaakson maakuntakaavassa biologista ja geologista monimuotoisuutta vaalitaan osoittamalla kaavassa luonnon arvoalueita ja tukemalla ekosysteemipalvelujen tuotantopotentiaalia.

Uusiutuva energia

Kymenlaakson energiantuotannossa käytetään poikkeuksellisen paljon (66,5 % v. 2018) uusiutuvaa energiaa (Lähde: Energiateollisuus ry ja Kaakkois-Suomen ELY). Se koostuu pääosin metsä- ja selluteollisuuden sivuvirroista, kuten mustalipeästä. Lisäksi tuotetaan vesivoimaa ja biokaasua. Tuulivoimatuotannon lisäämisen edellytykset ovat heikot, johtuen mm. Puolustusvoimien linjauksista. 

Bio- ja kiertotalous

Kymenlaakson metsät ovat erittäin intensiivisesti hyödynnettyjä (96 % puustosta puuntuotannon maalla). Hakkuiden määrä vaihtelee vuosittain.

Metsät ja niiden käyttöön perustuvat elinkeinot ovat Kymenlaaksossa taloudellisen hyvinvoinnin perusta. Kymenlaaksoon on keskittynyt merkittävä määrä puuta jalostavaa teollisuutta, joten edellytykset hiilineutraalille kiertotaloudet ovat hyvät.

Kymenlaakso on myös maatalous- ja elintarviketeollisuuden maakunta. Elintarviketeollisuus on kasvava Kymenlaaksossa, samoin luomutuotannon osuus. Kymenlaakso tunnetaan kokoaan merkittävämpänä luomuviljan tuotantoalueena. Kaakon luomutilojen keskikoko on 72 hehtaaria, joten ne ovat keskimäärin suurempia kuin suomalaiset luomutilat ja huomattavasti suurempia kuin tavanomaiset suomalaistilat. Yhdyskuntarakenteen kannalta Kymenlaaksossa korostuu kaupungin läheinen maaseutu.

Bio- ja kiertotalous onkin yksi Kymenlaakson Älykkään erikoistumisen kärjistä. Kiertotalous perustuu suurelta osin puusta jalostettuihin tuotteisiin sekä perinteisen metsäteollisuuden tuotteiden lisäksi akkuteollisuuteen, pakkausteollisuuteen, puurakentamiseen ja biojalostamoihin. Muita bio- ja kiertotalouteen liittyviä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus, digitalisaatio, jätehuolto, luontomatkailu sekä liikenteen ja logistiikan kiertotalousratkaisut. 

Ympäristön tila

Teollisuuden ja yhdyskuntien päästöt vesiin ja ilmaan ovat laskeneet merkittävästi 1990-luvulta, mutta vesistöjen hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu kaikkialla. Ilmanlaatu on parantunut huomattavasti. 

Alla olevassa kuvassa on esitetty liikennevaloilla Kymenlaakson ECOREG-pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990. Vuoden 1990 indikaattoritieto on asetettu tarkastelussa vertailuvuodeksi ja sen liikennevaloväri on keltainen. Kunkin tarkasteluvuoden indikaattorivärisävy määräytyy sen mukaan, onko ko. vuoden tilastotieto vertailuvuotta parempi (vihreä) tai heikompi (punainen). Kuvan alalaidassa on esitetty arvioinnissa käytetty värispektriasteikko. Alla olevaa kuvaa klikkaamalla avautuu pdf-tiedosto, josta taas indikaattoririviä klikkaamalla pääsee tutustumaan tarkemmin kuhunkin indikaattorikuvaajaan sekä siihen liittyvään analyysiin.

ylös


Yhteystiedot

PL 2, 45101 KOUVOLA
Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

www.kymenlaakso.fi


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.