Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet  

Kymenlaakso on pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä sijaitseva kansainvälinen vuorovaikutusalue ja globaalisti merkittävä logistiikkamaakunta. Aluerakenne tukeutuu Kotkan ja Kouvolan maakuntakeskuksiin. Taajama-alueilla korostuu teollisen kehityksen kautta nähtävissä oleva rakenne. Kotkan ja Kouvolan välinen etelä-pohjoissuuntainen akseli on aluerakenteen osalta keskeinen, ja sen toiminnallinen ja liikenteellinen kehittäminen on tärkeää. Etelä-Kymenlaaksossa Kotkan-Haminan seutu muodostaa yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden.

Kuva: Kinno Oy

Pohjois-Kymenlaakson seudun muodostaa Kouvolan kaupunki yksin, koska Iitin kunta vaihtoi maakuntaa 2021 alusta. Kymenlaakson pinta-alasta lähes 30 % on merialuetta.  Koko maakunnan taajamien saavutettavuus on hyvä. Yli 90 % maakunnan väestöstä asuu alle 15 minuutin matkan päässä lähimmän taajama-alueen keskuksesta.

Maakunnan demografinen kehitys on ollut negatiivista. Uudet asumismuodot, monipaikkaisuus ja etätyön yleistyminen luovat tulevaisuudessa uusia kasvumahdollisuuksia. Kymenlaakso kytkeytyy entistä tiiviimmin pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen, mikä edellyttää toimivia liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Pendelöinti on Kymenlaaksossa vilkasta, ja se kohdistuu erityisesti Uudellemaalle ja Päijät-Hämeeseen, mutta myös Etelä-Karjalaan.  
Kymenlaakson liikennejärjestelmä on osa globaalia tavara- ja henkilöliikenteen liikennejärjestelmää. E18-tie, rautatieyhteydet sekä HaminaKotkan satama ovat osa Euroopan TEN–T -ydinverkkoa (Skandi-navia–Välimeri). Lisäksi Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali (RRT) kuuluu ainoana rautatie- ja maantieterminaalina Suomesta TEN-T -ydinverkkoon.

Kymenlaakson asema valtakunnan kokonaisturvallisuudessa, huoltovarmuuslogistiikan välittäjänä sekä ulkomaankaupan ja teollisuuden keskeisenä toimijana on kuluvan vuoden aikana korostunut. Kouvola on puolestaan yksi Suomen tärkeimpiä raideliikenteen risteyskohtia. Erityisesti Kotka-Kouvola -yhteysvälin ja HaminaKotkan sataman merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle, vientilogistiikalle ja metsäteollisuudelle on merkittävästi lisääntynyt vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa mm. Saimaan kanavan liikenteen loppumisen vuoksi.  Valtatien 15 merkitys huoltovarmuuslogistiikalle, teollisuuden kuljetuksille sekä sotilaalliselle liikkuvuudelle on noussut merkittävästi ja tieosuuden parantaminen on koko maan näkökulmasta ensisijaisen tärkeää. Valtatiellä 15 on ratkaiseva merkitys myös maakunnan sisäisessä sote- ja työmatkaliikenteessä.

HaminaKotkan ja Kouvolan logistiikkakeskuksiin on viime vuosina tehty merkittäviä investointeja (mm. HaminaKotka sataman infrastruktuuri- ja varastointihankkeet sekä rautatie- ja maantieterminaali RRT Kouvolassa) ja uusia liikennettä lisääviä suunnitelmia on vireillä (mm. Akkuklusteri). Kotkan ja Kouvolan välisen rautatien parantaminen on käynnissä. Yhteysvälille jää vielä yksiraiteinen osuus, joka tulee mahdollisimman pian parantaa kaksiraiteiseksi. Sähköinen lentoliikenne on keskeisessä roolissa Pyhtään lentokentällä, joka on kehittymässä sähköisen ja digitaalisen ilmaliikenteen keskukseksi.

Kymenlaaksossa rekisteröidään Suomen suurimmat tavarakuljetusvirrat. Eniten tavaraa on liikkunut raideosuudella HaminaKotkan satama – Kouvola – Venäjän raja, jonka kuljetusmäärät ovat nettotonneina mitattuna koko Suomen suurimat (yli 10 000 nettotonnia). Venäjän sodan myötä Venäjän rajan ylittävä liikenne on vähentynyt merkittävästi vuoden 2022 aikana. HaminaKotkan sataman kautta kulki vuonna 2021 14,6 miljoonaa tonnia tavaraa ja satamassa kävi 2 344 laivaa. Kuluvan vuoden tammi-lokakuun välisenä aikana sataman kautta kulki lähes 13 miljoonaa tonnia tavaraa (12 945 689 t), joka on 7,8 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2021. Tuontikuljetukset ovat olleet HaminaKotkan satamassa erittäin vahvassa kasvussa (+31,3 %) tammi-lokakuussa 2022. Suurin lisäys on tullut (Venäjän tuonnin korvaavan) raakapuun tuonnista (+68,8 %), mutta myös kuivabulkissa (+43,5 %) ja luokassa ”muu tavara” (+54,1 %) kasvu on huomattavaa. Raakapuun tuonnin merkitys on Suomen metsäteollisuudelle nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa elintärkeää. Raakapuun jakelu satamasta teollisuuslaitoksille tehdään paitsi rautateitse myös kumipyörillä. Tieliikenteessä valtatie15 on raakapuun kuljetusten toimivuuden kannalta keskeisessä roolissa. 

Kymenlaakson liikkumismuotojen jakaumaa on tutkittu vuonna 2020 (Kymenlaakson kevennetty liikkumistutkimus 2019). Kymenlaaksossa 61 % kaikista matkoista tehdään henkilöautoilla, mikä vastaa koko maan lukua. 15 % kaikista matkoista kuljetaan kävelleen (koko maa 22 %) ja 17 % polkupyörällä (koko maa 8 %). 52 % maakunnassa tehtävistä matkoista on enintään 5 km pituisia, mikä vastaa koko maan keskiarvoa. Selvitystietojen avulla on arvioitu kymenlaakso-laisten keskimääräiseksi liikennesuoritteeksi 38 km/hlö/vrk (valtakunnallisesti 40,7 km/hlö/vrk).  

Vaalimaa on ollut yksi Suomen ja Venäjän välisen rajan vilkkaimpia rajanylityspaikkoja. Vuonna 2021 Vaalimaan rajalla kirjattiin 339 000 rajanylitystä (631 000 vuonna 2020 ja 2 463 000 vuonna 2019). Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat vaikuttaneet rajaliikenteeseen merkittävästi. Rajaliikenteen määrät eivät lähivuosina palaa sotaa edeltäneelle tasolle. Kymenlaakson toimintaympäristössä rajavalvonnan merkitys on vastaavasti korostunut koko maan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta merkittävästi.  Itärajalle on tarkoitus rakentaa myös n. 200 km raja-aitaa, etenkin Vaalimaan ja Nuijamaan alueille. Ensimmäisten kokeilumuotoisten aitojen on tarkoitus valmistua jo kesäkuuhun 2023 mennessä.

Nopeiden laajakaistayhteyksien osalta Kymenlaakson ei yllä maan keskitasoon. Maakunnassa on kattava 4G verkko, mutta 5G verkko (100 Mbit/s) kattaa vasta vain noin 62 % kotitalouksista (koko maa 78 %). Kouvolassa kattavuus on 90 % ja Kotkassa noin 50 %. Muissa kunnissa ei 5G verkkoa ole vielä rakennettu.  Kiinteän 100 Mbit/s laajakaistan saatavuus Kymenlaaksossa on vain puolella kotitalouksista. Maakunnan kattavin verkko on Kotkassa (61 %) ja Kouvolassa (52 %), vaikka se ei näissäkään kunnissa yllä maan keskitasolle (65 %). Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella kiinteää laajakaistaverkkoa ei juurikaan ole rakennettu, ja yli 75 %:lle kotitalouksista verkkoa ei ole saatavilla.

ylös


Yhteystiedot

PL 2, 45101 KOUVOLA
Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

www.kymenlaakso.fi


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.