Pohjois-Kymenlaakson seudun muodostaa Kouvolan kaupunki yksin, koska Iitin kunta vaihtoi maakuntaa 2021 alusta. Kymenlaakson pinta-alasta lähes 30 % on merialuetta. Koko maakunnan taajamien saavutettavuus on hyvä. Yli 90 % maakunnan väestöstä asuu alle 15 minuutin matkan päässä lähimmän taajama-alueen keskuksesta.
Maakunnan demografinen kehitys on ollut negatiivista. Uudet asumismuodot, monipaikkaisuus ja etätyön yleistyminen luovat tulevaisuudessa uusia kasvumahdollisuuksia. Kymenlaakso kytkeytyy entistä tiiviimmin pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen, mikä edellyttää toimivia liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Pendelöinti on Kymenlaaksossa vilkasta, ja se kohdistuu erityisesti Uudellemaalle ja Päijät-Hämeeseen, mutta myös Etelä-Karjalaan.
Kymenlaakson liikennejärjestelmä on osa globaalia tavara- ja henkilöliikenteen liikennejärjestelmää. E18-tie, rautatieyhteydet sekä HaminaKotkan satama ovat osa Euroopan TEN–T -ydinverkkoa (Skandi-navia–Välimeri). Lisäksi Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali (RRT) kuuluu ainoana rautatie- ja maantieterminaalina Suomesta TEN-T -ydinverkkoon.
Kymenlaakson asema valtakunnan kokonaisturvallisuudessa, huoltovarmuuslogistiikan välittäjänä sekä ulkomaankaupan ja teollisuuden keskeisenä toimijana on kuluvan vuoden aikana korostunut. Kouvola on puolestaan yksi Suomen tärkeimpiä raideliikenteen risteyskohtia. Erityisesti Kotka-Kouvola -yhteysvälin ja HaminaKotkan sataman merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle, vientilogistiikalle ja metsäteollisuudelle on merkittävästi lisääntynyt vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa mm. Saimaan kanavan liikenteen loppumisen vuoksi. Valtatien 15 merkitys huoltovarmuuslogistiikalle, teollisuuden kuljetuksille sekä sotilaalliselle liikkuvuudelle on noussut merkittävästi ja tieosuuden parantaminen on koko maan näkökulmasta ensisijaisen tärkeää. Valtatiellä 15 on ratkaiseva merkitys myös maakunnan sisäisessä sote- ja työmatkaliikenteessä.
HaminaKotkan ja Kouvolan logistiikkakeskuksiin on viime vuosina tehty merkittäviä investointeja (mm. HaminaKotka sataman infrastruktuuri- ja varastointihankkeet sekä rautatie- ja maantieterminaali RRT Kouvolassa) ja uusia liikennettä lisääviä suunnitelmia on vireillä (mm. Akkuklusteri). Kotkan ja Kouvolan välisen rautatien parantaminen on käynnissä. Yhteysvälille jää vielä yksiraiteinen osuus, joka tulee mahdollisimman pian parantaa kaksiraiteiseksi. Sähköinen lentoliikenne on keskeisessä roolissa Pyhtään lentokentällä, joka on kehittymässä sähköisen ja digitaalisen ilmaliikenteen keskukseksi.
Kymenlaaksossa rekisteröidään Suomen suurimmat tavarakuljetusvirrat. Eniten tavaraa on liikkunut raideosuudella HaminaKotkan satama – Kouvola – Venäjän raja, jonka kuljetusmäärät ovat nettotonneina mitattuna koko Suomen suurimat (yli 10 000 nettotonnia). Venäjän sodan myötä Venäjän rajan ylittävä liikenne on vähentynyt merkittävästi vuoden 2022 aikana. HaminaKotkan sataman kautta kulki vuonna 2021 14,6 miljoonaa tonnia tavaraa ja satamassa kävi 2 344 laivaa. Kuluvan vuoden tammi-lokakuun välisenä aikana sataman kautta kulki lähes 13 miljoonaa tonnia tavaraa (12 945 689 t), joka on 7,8 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2021. Tuontikuljetukset ovat olleet HaminaKotkan satamassa erittäin vahvassa kasvussa (+31,3 %) tammi-lokakuussa 2022. Suurin lisäys on tullut (Venäjän tuonnin korvaavan) raakapuun tuonnista (+68,8 %), mutta myös kuivabulkissa (+43,5 %) ja luokassa ”muu tavara” (+54,1 %) kasvu on huomattavaa. Raakapuun tuonnin merkitys on Suomen metsäteollisuudelle nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa elintärkeää. Raakapuun jakelu satamasta teollisuuslaitoksille tehdään paitsi rautateitse myös kumipyörillä. Tieliikenteessä valtatie15 on raakapuun kuljetusten toimivuuden kannalta keskeisessä roolissa.
