Kattava ja laadukas koulutustarjonta sekä siihen liittyvä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on oleellinen elinvoimatekijä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) vetovoima on kasvanut viime aikoina etenkin Kymenlaaksossa. Vetovoiman edelleen lisäämiseksi Kotkan Kantasatamaan rakennetaan uusi kampusalue, josta tehdään osaamistalouden, matkailu- ja tapahtumaliiketoiminnan ja yrittäjyyden keskus. Kampukselle rakennetaan uudet digitaaliset oppimis- ja TKI-ympäristöt. Tavoitteena on rakentaa Kymenlaaksosta soveltavan osaamisen huippumaakunta sekä kehittää ja vahvistaa maakunnan korkeakouluverkostoa.
Kaakkois-Suomen ja Hämeen ammattikorkeakoulujen yhteisessä raportissa esitettiin kesäkuussa 2021 yhteensä 21 kehittämistoimea. Näistä erityisesti Kymenlaaksolle merkittäviä kehittämistoimia ovat mm. tarve ottaa Suomen ammattikorkeakouluissa toisen syklin tutkintonimeksi maisteri ja virallistaa yliopettajien englanninkielinen nimitys professoriksi. Lisäksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä tulee lisätä monin tavoin. Myös ulkomaalaisten kouluttamista tulee lisätä.
Maakunnassa jatketaan edelleen tehtyä työtä sujuvien koulutusväylien mahdollistamiseksi mm. erilaisin yhteistyösopimuksin, kehittämällä väyläopintoja ja uudistamalla koulutustarjontaa. Tämän työn merkitys onkin hyvin suuri läpi kaikkien kouluasteiden, sillä maakunnassa on paljon koulupudokkaita ja esim. vuonna 2019 peruskoulun päättäneistä välittömästi tutkintoon johtavaan jatkokoulutukseen sijoittui ainoastaan 89,9 %, mikä on vähiten koko maassa verrattuna muihin maakuntiin. Kymenlaaksossa on tyypillisesti myös enemmän toisen asteen ja vähemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita maan keskiarvoon verrattuna. Maakunnassa 45,3 % on suorittanut toisen asteen tutkinnon (koko maa 40,5 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on maakunnassa 26,9 % (koko maa 33 %).
Osaamisen ja koulutuksen haasteisiin pyritään vastaamaan myös hyvin toimivalla ennakointityöllä. Ennakointi on Kymenlaaksossa systemaattista ja roolitettua verkostoyhteistyötä. Kymenlaakson ennakointiyhteistyössä suunnitellun mallin mukaisesti maakunnassa toimii jatkuvan oppimisen tiimi, jonka tehtävänä on vastata nopeasti toimialaennakoinnin kautta osaamis- ja koulutustarpeisiin. Näin on poistettu päällekkäistä työtä ja rakennettu luottamusta yhteistyöhön kaikkien organisaatioiden välille. Ennakoinnin avulla löydetään kapeikkoja koulutuksen saralla, ja pystytään vastaamaan haasteisiin käynnistämällä uusia tarvelähtöisiä koulutusohjelmia, kuten esim. robotiikan koulutus vuonna 2021 sekä kehittyvä elintarviketekniikka –insinööritutkintokoulutus vuonna 2023 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.
Osaajapula on Kymenlaaksossa edelleen vaikea, ja se koettelee laajasti eri toimialoja. Kasvaneen kysynnän lisäksi kohtaantoa vaikeuttaa eläköityminen, vanhentunut osaaminen, alaa vaihtavien kasvanut määrä, väestön väheneminen ja osin myös opintojen viivästyminen. Työttömien osalta etenkin metallialalla, rakennusalalla sekä taloushallinnon ammateissa on tarvetta osaamisen päivittämiselle. Ammattibarometrin mukaan pula-ammattien määrä ei ole enää kasvanut, mutta pulaammatteja on paljon, ja ne kohdistuvat laajasti eri toimialoille. Lähes kaikki ammatit, joista on merkittävästi pulaa, ovat sosiaali- ja terveysalan ammatteja. Edelleen kroonisesta työvoimapulasta kärsivät yritykset, joiden toiminta ja palvelutarjonta perustuvat teknisten alojen ammattilaisten työpanokseen. Erityisesti konetekniikan ja rakennusalan erityisosaajat ovat kysyttyjä. Ravintoloilla on pulaa osaavista työntekijöistä, erityisesti ammattitaitoisista kokeista. Maakunta kilpailee myös ICT-osaajista. Pula näkyy tällä hetkellä ohjelmistoalalla, teollisuudessa sekä selkeänä pulana pätevistä ICT-alan opettajista.
Elokuun 2022 tilastojen mukaan Kymenlaaksossa oli noin 7 400 työtöntä. Luku on 11 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi (koko maa -15 %). Lomautettuja oli maakunnassa noin 250, joka on 47 % viimevuotista vähemmän. Työttömiä (ilman lomautettuja) oli 9 % vuoden takaista vähemmän. Suurin työttömien ryhmä on ammatteihin luokittelemattomat ryhmät, mutta seuraavaksi eniten työttömyys kohdistuu palvelu- ja myyntityöntekijöihin sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöihin.
