Osallisuudella, yhteisöllisyydellä ja aktiivisuudella on myönteinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Ne myös luovat alueelle pito- ja vetovoimaa, mikä on keskeistä muun muassa alueellisen liikkuvuuden ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Vaikka kehitystä on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut, voidaan Kymenlaaksossa useiden mittareiden valossa yhä keskimääräistä huonommin. Kymenlaakson 20–64-vuotiaista väestöstä elämänlaatunsa tuntee hyväksi 52,5 %. Luku on valtakunnallisesti vertailtuna maan matalimpia. Kymenlaaksossa niiden osuus, jotka eivät usko jaksavansa työssä vanhuuseläkeikään asti on suurempi (32,3 %) kuin koko maan keskiarvo on (24,6 %). (Sotkanet, THL)
Myös Kymenlaakson toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat hyvinvoinnin kehittymiseen. Keskeisiä haasteita maakunnassa ovat rakennetyöttömyys, koulutuksen ulkopuolelle jääminen sekä koulutuksen eriarvoistuminen, mikä helposti johtaa oppimistulosten laskuun. Eriarvoistumisen välttämiseksi tulisi huomioida hyvinvoinnissa digihyvinvointi, joka on oppimistulosten parantamisen edellytys. Terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen on tärkein 21. vuosisadan taito. Digihyvinvointi on sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia digitaalisten laitteiden ja palveluiden sisältämässä arjessa. Digihyvinvoivan ihmisen media-arki on tasapainossa. Hän osaa ehkäistä median haittavaikutuksia ja käyttää laitteita ja palveluita hyvinvointiaan ja osallisuutta tukevalla tavalla. (Lähde: Väestöliitto)
Asukkaiden osallisuutta voidaan parantaa erityisesti koulutus ja työllisyysmahdollisuuksia kehittämällä. Lisäksi eri asukasryhmille tarjotut matalan kynnyksen liikunta- ja muut harrastusmahdollisuudet parantavat asukkaiden osallistumismahdollisuuksia sekä osallisuutta. Yhä tärkeämpään rooliin nousee myös kansalaisten digitaitojen kehittäminen ja huolehtiminen eri väestöryhmien mahdollisuuksista hyödyntää digipalveluita.
Kunnilla on palveluiden tuottajana sekä asuinalueiden viihtyisyydestä että aktiivisuuteen kannustavasta suunnittelusta vastaavana tahona merkittävä rooli osallisuuden kehittämisessä. Käytännössä asuinym-päristön viihtyisyys, eri asumismuotojen yhdistäminen asuinalueilla, lähiliikuntapaikkojen, harrastusmahdollisuuksien, kaupunkirakenteen tiiviyden, jalankulku-, pyöräily- ja muiden arkiliikuntamahdollisuuksien, lähiluonnon ja virkistysalueiden vaikutukset hyvinvointiin ovat merkityksellisiä. Ympäristötekijöiden suunnittelua tulee toteuttaa sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
Kymenlaakson kunnat ovat lähteneet toteuttamaan osallisuusohjelmia kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Kuntien ohella kolmas sektori, seurat, yhdistykset ja yhteisöt voivat toiminnallaan parantaa asukkaiden hyvinvointia ja osallisuuden tunnetta. Nämä tahot tarjoavat monen tasoisia harrastus- ja aktiviteettimahdollisuuksia eri väestöryhmille. Tavoitteena on kolmannen ja neljännen sektorin mahdollisimman tiivis yhteistyö kuntien ja vuonna 2023 aloittavien hyvinvointialueiden kanssa.
Eriarvoisuus on Kymenlaaksossa usein periytyvää. Se näkyy mm. tuloeroissa, terveydessä, koulutuksessa sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksessa, ja se vaikuttaa merkittävästi ihmisen tulevaisuuden uskoon. Eriarvoisuuden tekijät lisäävät syrjäytymisen vaaraa. Näiden tekijöiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen on tärkeässä roolissa eriarvoisuuden ehkäisemissä. Eriarvoisuuden katkaisemisen vaikutukset yksilön ja yhteiskunnan kannalta ovat merkittävät.
Yksi keskeisimmistä vaikutusmahdollisuuksista on lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Tähän merkittävänä keinona on koulutukseen ohjautumisen sekä työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä tärkeänä keinona on työpajatoiminta ja etsivän nuorisotyön monipuoliset palvelut. Pitkäaikaistyöttömyyden hoito, päihteettömyyden tukeminen sekä lapsiperheiden varhainen ja monipuolinen palvelu- ja tukiverkosto on tärkeässä roolissa.
Kymenlaakson alueellinen hyvinvointisuunnitelma 2020-2025 on laadittu monialaisessa yhteistyössä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteina on, että Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus elää päihteetöntä elämää ja saada tukea siihen, mahdollisuus terveellisiin elintapoihin ja hyvään mielenterveyteen, mahdollisuus elää turvallista arkea terveellisessä ympäristössä sekä mahdollisuus merkitykselliseen elämään.
