Jo koronakriisin negatiiviset vaikutukset aluetaloudelle ja työllisyydelle olivat merkittävät. Koronakriisi kohteli eri toimialoja eri tavoin, ja erot toimialojen sisälläkin olivat suuria. Kriisi vaikeutti tilannetta suorimmin pienyritysvaltaisilla toimialoilla kuten ravintoloissa, matkailuyrityksissä, pienissä erikoiskaupoissa, henkilökohtaisissa palveluissa, osassa logistiikkayrityksiä sekä luovilla aloilla.

Kriisin selättämisessä on paljolti kyse kilpailukyvyn palauttamisesta, uusista investoinneista, toimivista työmarkkinoista ja työpaikkansa menettäneiden osaamisen päivittämisestä. Kriisin jälkeenkin haasteena on parantaa elinvoimaisuutta sekä houkutella uusia yrityksiä ja innovaatioita Kymenlaaksoon. Yritykset tulisi saada kiinnostumaan seudusta sijoittumispaikkana, joka tarjoaa turvallisen asuinpaikan, hyvät liikenneyhteydet, osaavaa ja sitoutuvaa työvoimaa sekä edullisen kustannustason.    

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa Kymenlaakson teollisuuden ja muun yritystoiminnan kilpailukykyyn moninaisesti. Keskeistä on tarvittavan energian ja raaka-aineiden kilpailukykyinen saatavuus sekä korkea omavaraisuus ja huoltovarmuus. Biotalous on raaka-ainelähtöistä ja perustuu painaviin ja tiheisiin tuotteisiin, jolloin raaka-aineiden kustannustehokas saatavuus on keskeistä, erityisesti puun. Jatkossa teollisuuden tuotannossa korostuvat entistä selkeämmin tiheät ja korkean kilohinnan tuotteet. Korkeiden raaka-ainehintojen ja logististen kustannusten vuoksi jalostusasteen nostaminen on tärkeää.

Uusia mahdollisuuksia avautuu Ukrainan jälleenrakennuksen ja military technologyn & mobilityn tiimoilta. NATO-jäsenyyden mahdollisuudet tulee hyödyntää myös elinvoimaisuuden näkökulmasta. Ruokaketjun eri osiin ja omavaraisuuteen on Kymenlaaksossa niin ikään perusteltua panostaa.

Kymenlaaksossa ei ole omaa yliopistoa, joten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on tärkeässä roolissa. Ammattikorkeakoulu on Kymenlaakson liiton ja muiden sidosryhmien kanssa perustanut korkea-kouluyhdistyksen, jonka avulla pyritään saamaan maakuntaan lahjoitusprofessuureja TKI-painotuksella. Korkeakouluyhdistys on myös edistänyt korkeakouluverkoston kehittymistä Kymenlaaksossa. 

Maakuntien välisessä T&K-menojen määrällisessä tarkastelussa Kymenlaakson T&K-menot olivat vuonna 2021 kolmanneksi matalimmat. Kymenlaaksossa tehdään laajaa yhteistyötä TKI-toiminnan tehostamiseksi. TKI-hankkeiden toteuttajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on tärkeä, mutta yritysten omia TKI-hankkeita tarvitaan enemmän. Haasteeksi nousee myös TKI-tulosten parempi hyödyntäminen yrityksissä ja elinkeinoelämässä.  

Yritysten omien TKI-panostuksen nostamiseksi tehdään maakunnassa yhteistyötä, ja eri foorumeilla on usein esillä tavoite saada yritysten toimintaympäristöä kehittävillä hankkeilla aikaan entistä enemmän yritysten kasvuhalukkuutta ja konkreettisesti yritysten omia kehittämishankkeita. Tämän toteutuessa kasvuhakuisten ja –kykyisten yritysten määrä lisääntyy, ja maakunnan elinkeinorakenne uudistuu. 

Haasteena Kymenlaaksossa, kuten muissakin maakunnissa, on mikro- ja pk-yritysten turhan vähäinen osuus myönnetystä rahoituksesta. Toimialoittain suurimmat yrityskohtaiset avustukset ovat kohdistu-neet metsäteollisuuteen liittyville aloille, elintarviketeollisuuteen sekä kone- ja metallialalle. Muitakin aloja rahoitettujen hankkeiden joukosta toki löytyy. ELY-keskusten rahoituksella tuetaan yrityksen kehittämisen lisäksi myös yritysten TKI-toimintaa. Toimialoittain tukea haettiin useille aloille aivan uusista teknologisista avauksista perinteisempään kone- ja metalliteollisuuteen.
 
Kymenlaaksoon on viime vuosien aikana muodostettu kehittämisalustoja, joilla yhdistyvät yksityisten yritysten investoinnit, korkeakoulu- ja oppilaitosyhteistyö sekä julkisrahoitteiset kehittämishankkeet. Näillä kehittämisalustoilla kiihdytetään TKI-toimintaa, ja synnytetään uusia innovaatioita sekä liiketoimintaa. 

Väestön ikärakenne Kymenlaaksossa on poikkeuksellisen vanhaa eli työvoimasta huomattavan suuri osuus tulee eläköitymään tulevina vuosina. Tämän lisäksi maakunnan vähäinen korkeakoulutustarjonta ja suuret muuttotappiot työikäisen väestön ryhmässä yhdistettynä korkeakoulutettujen pieniin työmarkkinoihin voivat tehdä osaavan työvoiman löytämisestä haastavaa tai erittäin haastavaa etenkin erityistä osaamista vaativien työtehtävien osalta.