Uudistuva elinkeinoelämä ja TKI-toiminnan vauhdittaminen  

Teollisuudella on merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa. Maakunnan vahva vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Maakunnassa on myös vahva logistiikan keskittymä ja paljon logistiikkaan ja varastointiin liittyviä työpaikkoja. Eniten työpaikkoja maakunnassa on terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla. Muita merkittäviä työllistäjiä ovat julkinen hallinto, maanpuolustus sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialat.

Kaakkois-Suomessa on Euroopan suurin metsäteollisuusklusteri. Kymenlaakso on myös maan keskeinen puun toimitusalue. Metsäteollisuuden osuus Kymenlaakson arvonlisäyksestä on romahtanut 1990-luvulta, mutta metsäteollisuuden osuus Kymenlaaksossa on edelleen huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin.

Kuva: Juha Rimpeläinen

Kuva: Juha Rimpeläinen

Käynnissä oleva rakennemuutos on vähitellen monipuolistanut elinkeinorakennetta. Uutta kasvua haetaan sekä perinteisten alojen tukemisesta ja uudistamisesta, mutta myös uudemmilta toimialoilta.  Erityisesti keskitytään älykkääseen ja vihreään logistiikkaan, uusiutuviin materiaaleihin ja energiaan sekä datatalouteen, kyberturvallisuuteen ja pelillisyyteen.  Haasteita on mm. väestörakenteessa, kansainvälistymisessä ja osaamisen varmistamisessa.  

Koronakriisin negatiiviset vaikutukset aluetaloudelle ja työllisyydelle ovat merkittävät. Korona on kohdellut eri toimialoja eri tavoin, ja erot jopa toimialan sisällä ovat suuria. Kriisi on vaikeuttanut tilannetta suorimmin juuri pienyritysvaltaisilla toimialoilla: ravintoloissa, matkailuyrityksissä, pienissä erikoiskaupoissa, henkilökohtaisissa palveluissa, osassa logistiikkayrityksiä sekä luovilla aloilla. Useimmissa pienissä yrityksissä talouspuskuri on käytetty ensimmäisestä kriisistä selviämiseen. Vienti kääntyi vuonna 2020 laskuun, ja sen kehitys lähitulevaisuudessa on edelleen epävarmaa. Vaikka maakuntaan on saatu isojakin investointeja, investointiodotukset ovat edelleen varovaisia.    

Kriisin selättämisessä on paljolti kyse kilpailukyvyn palauttamisesta, uusista investoinneista, toimivista työmarkkinoista ja työpaikkansa menettäneiden osaamisen päivittämisestä. Kriisin jälkeenkin haasteena on parantaa elinvoimaisuutta sekä houkutella uusia yrityksiä ja innovaatioita Kymenlaaksoon. Yritykset tulisi saada kiinnostumaan seudusta sijoittumispaikkana, joka tarjoaa turvallisen asuinpaikan, hyvät liikenneyhteydet, osaavaa ja sitoutuvaa työvoimaa sekä edullisen kustannustason.   

Koska Kymenlaaksossa ei ole omaa yliopistoa, on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tärkeässä roolissa. Ammattikorkeakoulu on Kymenlaakson liiton ja muiden sidosryhmien kanssa perustanut korkeakouluyhdistyksen, jonka avulla pyritään saamaan maakuntaan lahjoitusprofessuureja TKI-painotuksella. Maakuntien välisessä T&K-menojen määrällisessä tarkastelussa Kymenlaakson T&K-menot olivat vuonna 2019 kolmanneksi matalimmat. Tämän asian kehittämiseen pyritään panostamaan myös uudessa päivitettävässä älykkään erikoistumisen strategiassa.  

Väestön ikärakenne Kymenlaaksossa on poikkeuksellisen vanhaa eli työvoimasta huomattavan suuri osuus tulee eläköitymään tulevina vuosina. Tämän lisäksi maakunnan vähäinen korkeakoulutustarjonta ja suuret muuttotappiot työikäisen väestön ryhmässä yhdistettynä korkeakoulutettujen pieniin työmarkkinoihin voivat tehdä osaavan työvoiman löytämisestä haastavaa tai erittäin haastavaa etenkin erityistä osaamista vaativien työtehtävien osalta.   

Vaikka työvoiman kysyntä on laskenut, ammattibarometrin mukaan pula-ammatteja on edelleen paljon. Molemmissa seutukunnissa niistä selkeimpiä ovat monet sote-alan ammatit kuten yleis- ja erikoislääkärit, sosiaalityön erityisasiantuntijat, sairaanhoitajat, suuhygienistit, farmaseutit, psykologit ja röntgenhoitajat. Teollisuus etsii osaavia koneistajia, hitsaajia ja konetekniikan asiantuntijoita. Maakunta kilpailee myös ICT-osaajista. Kyse ei ole pelkästään ohjelmistoyrityksistä, vaan tarve koskee niin teollisuutta kuin monia muitakin toimialoja.   

Venäjän läheisyys tarjoaa Kymenlaaksolle huomattavan kilpailuedun Venäjän ja EU:n sarana-alueena. Venäjän ja erityisesti Pietarin talousalueen merkitys Kymenlaaksolle on varsin merkittävä.  Se vaikuttaa maakunnan talouteen, väestökehitykseen, osaamiseen, kulttuuriin ja ilmapiiriin.

ylös


Yhteystiedot

PL 2, 45101 KOUVOLA
Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

www.kymenlaakso.fi


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.