Uudistuva elinkeinoelämä ja TKI-toiminnan vauhdittaminen
Uudistuva elinkeinoelämä
Kymenlaakso elää murrosvaihetta, jossa perinteinen teollisuus kohtaa uuden ajan innovaatiot ja kansainväliset haasteet. Alueen elinkeinoelämä on pitkään nojannut metsäteollisuuteen ja logistiikkaan, mutta nykytilanteessa painopiste on siirtymässä kohti monipuolisempaa ja teknologisesti kehittyneempää rakennetta. Metsäteollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä on edelleen merkittävä, mutta sen rooli on muuttumassa. Logistiikka säilyy vahvana, ja Kymenlaakso toimii edelleen keskeisenä kansainvälisen kaupan solmukohtana.
Kymenlaakson elinvoimaa vahvistavat ja elinkeinorakennetta monipuolistavat tällä hetkellä useat merkittävät teolliset investoinnit, jotka heijastavat alueen kykyä uudistua ja vastata muuttuvan maailman tarpeisiin. Uudet investoinnit kohdistuvat erityisesti vihreään siirtymään, digitaaliseen infrastruktuuriin ja teknologiateollisuuteen. Esimerkiksi datakeskushankkeet, akkuteollisuuden investoinnit, energiatehokkaat tuotantolaitokset ja kiertotalouden ratkaisut ovat tuomassa alueelle uutta osaamista, työpaikkoja ja kansainvälistä kiinnostusta. Elintarvikeala on potentiaalinen toimiala, joka tuo työtä kuljetusalalle, pakkausteollisuuteen, tutkimus-, koulutus- ja neuvontasektorille, tuotekehitykseen, myynnin ja markkinoinnin aloille. Myös perinteisen teollisuuden modernisointi – kuten automaation, robotiikan ja vähäpäästöisten prosessien käyttöönotto – on käynnissä useilla toimialoilla. Nämä investoinnit eivät ainoastaan vahvista alueen taloutta, vaan ne myös tukevat kestävää kehitystä ja houkuttelevat uusia toimijoita mukaan rakentamaan tulevaisuuden Kymenlaaksoa.

Kotkaan rakennetaan akkumateriaaliatehdasta, jonka tuotteet tulevat tukemaan liikenteen sähköistymistä Euroopassa. Kuva: Heli Toikka
Kasvukykyisten ja –haluisten pk-yritysten määrä on Kymenlaaksossa kuitenkin maan keskiarvoa pienempi. Uutta kasvua haetaan sekä perinteisten alojen tukemisesta ja uudistamisesta, mutta myös uudemmilta toimialoilta.
Geopoliittinen tilanne, erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, on vaikuttanut Kymenlaakson teollisuuden kilpailukykyyn ja romahduttanut logistiikan volyymeja. Energian ja raaka-aineiden saatavuus, huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi. Aluetalouden kehittäminen edellyttää kustannustehokasta raaka-aineiden saatavuutta ja jalostusasteen nostamista. Ukrainan jälleenrakennus tarjoaa kymenlaaksolaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, erityisesti infrastruktuurin, logistiikan ja turvallisuusteknologian aloilla.
Kaksoiskäyttöteknologiat ja monikäyttötuotteet ja palvelut – eli innovaatiot, jotka soveltuvat sekä siviili- että puolustuskäyttöön – ovat erityisen kiinnostavia Kymenlaakson näkökulmasta. Alueen logistiikkaosaaminen, kyberturvallisuusvalmiudet ja teknologinen infrastruktuuri tarjoavat hyvän pohjan näiden ratkaisujen kehittämiselle.
Verkostoituminen ja kansainvälinen yhteistyö ovat avainasemassa. Euroopan puolustusrahasto (EDF), NATOn hankinnat ja DIANA-ohjelma tarjoavat rahoitusta ja ekosysteemejä, joissa Kymenlaakson yritykset voivat löytää uusia markkinoita, kehittää ja kaupallistaa innovaatioita. Alueen on tärkeää asemoitua osaksi näitä verkostoja, jotta se voi hyödyntää täysimääräisesti puolustusteknologian ja kokonaisturvallisuuden kasvupotentiaalin.
Kymenlaakso vuonna 2025 on maakunta, jossa perinteinen ja uusi kohtaavat.
Kymenlaakso vuonna 2025 on maakunta, jossa perinteinen ja uusi kohtaavat. Elinkeinoelämän uudistuminen, TKI-toiminnan vahvistuminen ja turvallisuusteknologian nousu luovat yhdessä perustan tulevaisuuden kilpailukyvylle ja elinvoimaisuudelle. Nyt on aika rakentaa vahvaa, ketterää ja kansainvälisesti verkottunutta Kymenlaaksoa.
TKI-toiminta
TKI-toiminnalla on tärkeä merkitys elinkeinorakenteen uudistamisessa sekä yritysten tuotteiden, palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisessä ja tuottavuuden parantamisessa. Tämän vuoksi TKI-investointien määrään ja vaikuttavuuteen on panostettava. Maakuntien välisessä TKI-menojen määrällisessä tarkastelussa Kymenlaakson TKI-menot olivat vuonna 2023 Suomen kolmanneksi matalimmat.
Kotkassa ja Kouvolassa TKI-toiminta kytkeytyy tiiviisti alueen elinkeino-elämään ja strategisiin painopisteisiin.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) Kymenlaaksossa on merkittävä osa alueen kehitystä ja elinvoimaa. Toiminta perustuu neljään vahvuusalaan, jotka ohjaavat tutkimusta ja hankkeita vastaamaan sekä paikallisiin että globaaleihin haasteisiin. Innovaatioekosysteemit, kehittämisalustat ja pilotointihankkeet tukevat uusien ratkaisujen syntymistä erityisesti älykkään ja vihreän logistiikan, uusiutuvien materiaalien, energiateknologian, datatalouden ja kyberturvallisuuden aloilla. Peliteknologiat ja digitaalinen osaaminen ovat nousseet myös merkittäviksi kehityskohteiksi. Xamkin toiminta perustuu neljään vahvuusalaan, jotka ohjaavat tutkimusta ja hankkeita vastaamaan sekä paikallisiin että globaaleihin haasteisiin.
Kotkassa ja Kouvolassa TKI-toiminta kytkeytyy tiiviisti alueen elinkeinoelämään ja strategisiin painopisteisiin. Kotkan kampuksella keskiössä ovat digitaalinen talous ja kyberturvallisuus. Xamkin Kotkan kampuksella koulutetaan osaajia hallittavaan, turvalliseen ja käyttäjäystävälliseen kyberturvallisuuteen. Smart Campus -kehitysympäristö Kotkan Kantasatamassa tarjoaa alustan uusille digitaalisille ratkaisuille, joissa yhdistyvät pelillisyys, käyttäjälähtöisyys ja turvallisuus. Tavoitteena on kehittää teknologioita, jotka tukevat sekä yritysten kilpailukykyä että yhteiskunnan resilienssiä. Xamk on koulutuksen edelläkävijä myös öljyntorjunnassa.
Kouvolassa painopiste on kiertotaloudessa, energiassa ja logistiikassa. Alueella toimii logistiikan osaamiskeskittymä, joka kehittää vähäpäästöisiä ja tehokkaita kuljetusratkaisuja erityisesti rautatie- ja merenkulkulogistiikan parissa. Hyötyvirta-ekosysteemi tukee kiertotalouden innovaatioita ja yhdistää tutkimuksen, yritystoiminnan ja kestävän kehityksen tavoitteet. Kouvolan kampuksella koulutetaan osaajia myös pelillisyyteen ja käyttäjälähtöiseen muotoiluun.
Xamkin TKI-toimintaa tukee laaja tutkimusyksiköiden verkosto, joka tarjoaa asiantuntijapalveluja, tuotekehitystä, mittauksia ja analyysejä. Yhteistyötä tehdään yritysten, järjestöjen, julkisyhteisöjen sekä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. Vuosittain käynnissä on noin 250 hanketta, jotka edistävät elinvoimaa, yrittäjyyttä ja kestävää kasvua.

XAMK:n Kotkassa sijaitseva öljyntorjunnan harjoitus- ja testausallas on ainutlaatuinenSuomessa. Se on toistaiseksi ainoa alue Suomessa, jossa on mahdollista kehittää ympäristövahinkojen torjuntakykyä oikeita vahinkoaineita käyttäen. Kuva: Tutkimuspäällikkö Justiina Halonen, XAMK
TKI-toiminta ei ainoastaan tue alueellisia kehittämisstrategioita, vaan se on myös osa kansallisia ja kansainvälisiä vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen ohjelmia. Xamk toimii vastuullisesti ja vaikuttaa suoraan Kaakkois-Suomen menestykseen – tutkimus on käytännönläheistä, monialaista ja tulevaisuuteen suuntaavaa.
Yliopistotason toiminta alueella on yhteydessä LUT-yliopistoon ja Aalto-yliopistoon yhteistyöhön. LUT-yliopiston Kouvolan alueyksikkö vahvistaa maakunnan korkeakoulutustarjontaa ja TKI-profiilia. Se keskittyy tutkimuksessaan kolmeen alueeseen, joita ovat teknologia- ja liiketoimintainnovaatiot, vastuullinen logistiikka ja elintarviketekniikka. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka tutkijaverkostossa on mukana neljä yliopistoa. Se on erikoistunut meriliikenteen ja logistiikan poikkitieteelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen ja edistää merenkulun kokonaisvaltaista kestävää kehitystä.
Kymenlaakso on toinen Manner-Suomen maakunta, joka on jäänyt valtion strategisen TKI-rahoituksen vahvistamista koskevan ekosysteemisopimuksen ulkopuolelle.

Kouvolassa sijaitsee LUT-yliopiston Kouvolan yksikkö, joka vahvistaa maakunnan korkeakoulutarjontaa. Kuva: LUT
Oman yliopiston puuttuminen luo maakunnassa mahdollisuuksia erilaisten ketterien yhteistyömallien kehittämiseen jo vakiintuneiden rinnalle. Pyhtäälle suunnitellaan Suomen vapaata tiedeinstituuttia ja Virolahdelle Kaakon luonto- ja kulttuurikeskusta (fokus ekologian tutkimusyhteistyössä). Matkailun kehittämisorganisaatioiden tavoitteena on aloittaa Etelä-Kymenlaaksossa vastuullisen matkailun huippuyksikön toiminta laajan kansainvälisen vastuullisen matkailun verkoston tukemana.
Tavoitteena on vahvistaa maakunnallisen TKI-toiminnan edunvalvontaa ja laajentaa yliopistojen ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.
Osaava työvoima
Kymenlaakson elinvoiman vahvistamisessa tärkeä merkitys on osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisella ja toimivilla työmarkkinoilla. Elinvoiman ja osaavan työvoiman kannalta väestökehitys on haaste. Väestö on Kymenlaaksossa poikkeuksellisen ikääntynyttä, minkä vuoksi työvoimasta huomattavan suuri osuus tulee eläköitymään tulevina vuosina (kts. kohta Väestö). Tämän lisäksi maakunnan verrattain alhainen koulutustaso, vähäinen korkeakoulutustarjonta ja suuret muuttotappiot työikäisen väestön ryhmässä yhdistettynä korkeakoulutettujen pieniin työmarkkinoihin voivat tehdä osaavan työvoiman löytämisestä haastavaa. Ikääntyminen ja alhaisempi koulutustaso heijastuvat työntekijöiden heikompana fyysisenä kuntona ja jaksamisena. Osaavan työvoiman merkitys korostuu houkuteltaessa alueelle uusia yrityksiä tai uudistettaessa ja tuettaessa olemassa olevien yritysten kasvua. Työvoiman saatavuus etenkin erityistä osaamista vaativien työtehtävien osalta on haaste. Tarvitaan koulutustason nostoa ja osaamisen päivittämistä. Työllisyysalueiden, oppilaitosten ja kehittämisyhtiöiden välinen yhteistyö on myös ratkaisevassa roolissa tulevaisuudessa.
Ikääntyvässä maakunnassa myös yritysten omistajanvaihdokset ovat haaste ja edellyttävät aktiivista kehittämistoimintaa onnistuakseen. Maakunnan yrittäjät ovat keskimäärin ikääntyneempiä verrattuna muihin Suomen alueisiin, mikä näkyy omistajanvaihdostilanteiden suurena määränä. Kymenlaaksossa noin 35 % yrityksistä pohtii omistajanvaihdosta seuraavien 3–5 vuoden aikana, kun vastaava luku valtakunnallisesti on noin 30 %.
Maakuntaohjelmaa laadittaessa syksyllä 2025 työvoiman kysyntä Kymenlaaksossa oli melko varovaista. Vuodelle 2026 ennakoitiin piristyviä näkymiä. Kymenlaaksossa työvoimapulaa tai kohtaanto-ongelmia oli esimerkiksi yleis- ja erikoislääkäreiden, psykologien, tekniikan erikoisasiantuntijoiden, ICT-alan pitkän linjan ammattilaisten ja ammattitaitoisten kokkien osalta. Ylitarjontaa oli erityisesti myyjistä, talonrakentajista, rahdinkäsittelijöistä ja varastotyötekijöistä sekä kuorma-autonkuljettajista.
Työpaikkailmoitusten pohjalta tehdyn analyysin (KAS-ELY) mukaan Kymenlaakson työnantajien esille tuomat osaamistarpeet kumpuavat alueen tuotantolähtöisen liiketoiminnan digitalisoitumisesta ja palvelujen teknologisesta integroitumisesta.
- Teollisuudessa korostuvat konedatan hyödyntäminen, automaatiojärjestelmät ja ohjelmointialustojen tuntemus, erityisesti kunnossapidon ja tuotannon rajapinnoissa.
- Rakentamisessa osaamista vaaditaan sähköisistä työmaajärjestelmistä, talotekniikasta ja monialaisista asennustöistä.
- Logistiikassa korostuvat mobiiliperusteinen seuranta, sähköajoneuvojen käsittely ja asiakaslähtöinen toimitusketjuosaaminen.
- Kaupan alalla yhdistyvät myymälälogistiikka, kampanjaoptimointi ja CRM-järjestelmien käyttö, ja majoitus- ja ravitsemusalalla digitaaliset tilausjärjestelmät, palvelumuotoilu ja tehtäväkuvien joustavuus.
- Sosiaali- ja terveysala on siirtymässä perustason hoivatyöstä kohti monialaisia, teknologisesti ja eettisesti vaativia kokonaisuuksia, joissa korostuvat lääkehoidon, potilasturvallisuuden, tietosuojan ja neuropsykiatrisen osaamisen hallinta.
- Kymenlaaksossa toimialarajat ylittävä osaaminen perustuu kykyyn soveltaa teknologiaa ja dataa suoraan tuotannon, rakentamisen ja palvelujen arkeen – ei vain järjestelmien hallintaa, vaan niiden käytännön hyödyntämistä tehokkuuden, asiakaskokemuksen ja vastuullisuuden kehittämisessä
- Investoinnit – etenkin vihreän siirtymän osalta – tulevat vaatimaan uudenlaistakin osaamista.
Kymenlaakson T&K panostukset ovat lähes tuplaantuneet 2012 vuoden 23 milj. eurosta 2024 vuoden 45,3 milj. euroon. TKI-henkilöstön määrä on laskenut 456 vuodesta 2023, jolloin sen määrä oli 503. Korkeimmillaan henkilöstön määrä oli vuonna 2013. Kymenlaakson T&K toiminnan työvuodet (htv) ovat nousseet 2020 vuoden 263 htv:sta 2024 vuoden 331 htv:een.