Skip to main content

Väestökehitys

Kymenlaakson toimintaympäristöä on leimannut voimakas taloudellinen ja väestöllinen rakennemuutos vuodesta 2007 alkaen. Maakunnan väkiluku on supistunut erittäin voimakkaasti tämän ajanjakson aikana etenkin Uudellemaalle kärsittyjen muuttotappioiden ja väestön ikääntymisen vaikutuksesta.  

Kymenlaaksossa asui vuoden 2021 lopussa 161 391 henkilöä. Seutukunnittain tarkasteltuna Kouvolassa asui vuoden 2021 lopussa 80 454 henkeä. Vuoden aikana Kouvolan väkiluku väheni 733 hengellä. Vastaavasti Kotkan-Haminan seudulla asui 2021 lopussa 80 937 henkeä. Vähennystä vuoteen 2020 verrattuna oli 688 henkeä. 

Viime vuosina alle kolmevuotiaiden lasten määrän vähentyminen on Kymenlaaksossa ollut suurta ja syntyvyyden on ennustettu jatkavan laskua myös tulevaisuudessa. Luonnollinen väestönlisäys vuonna 2021 oli negatiivinen 1 167 hengellä. Ennusteiden mukaan vuonna 2025 Kymenlaaksossa syntyy 985 lasta ja vastaavasti kuolee 2 226 henkeä. Maakunnan sisällä toimintaympäristö ja siinä ennustetut muutokset ovat Manner-Suomen muihin maakuntiin verrattuna samansuuntaisia. Toisin kuin useimmissa maakunnissa, Kymenlaaksossa maakunnan keskuskaupunkien ja muun seudun välillä ei ole merkittävää eriyty-mistä väestörakenteen näkökulmasta.   

Kymenlaakson väestö on iäkkäämpää kuin keskimäärin koko maassa. Vuonna 2021 yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä oli Kymenlaaksossa 29 % (koko maassa noin 23 %). Vastaavasti alle 29-vuotiaita oli 27 % (koko maassa noin 33 %). Vuonna 2021 kymenlaaksolaisten keski-ikä oli 47,7 vuotta. Ennusteen mukaan työikäisten osuus Kymenlaakson väestöstä tulee vähenemään vuoteen 2040 mennessä lähes 20 000 hengellä. 

Kuva: Kouvolan kaupunki
Kuva: Kouvolan kaupunki
Kuva: Kouvolan kaupunki

Kuvat: Kouvolan kaupunki

Maan sisäinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto kehittyivät vuonna 2021 Kymenlaaksossa positiiviseen suuntaan. Vuonna 2021 Kymenlaakson kokonaisnettomuutto oli vain -150 henkeä, kun vuonna 2020 vastaava luku oli -430 ja vuonna 2019 puolestaan -1 032 henkeä. Kymenlaakso menettää asukkaita erityisesti Uudellemaalle, Päijät-Hämeeseen ja Etelä-Karjalaan. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2021 Kymenlaaksossa 281 henkeä ja vuonna 2020 vastaava luku oli 418 henkeä. Kuntien välinen nettomuutto vuonna 2021 vastaavasti oli -437, kun vuonna 2020 luku oli -848 henkeä ja vuonna 2019 jopa -1 286 henkeä. Maakunnan pois muuttaneiden määrä tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vähitellen kääntymään laskuun ja Kymenlaakson kokonaisnettomuutto olisi ennusteen mukaan vuonna 2035 jo hieman positiivinen.
Etätyö yleistyi Kymenlaaksossa koronavuonna 2020. Säännöllisesti kotona työskentelevien osuus työlli-sistä oli vuonna 2020 Kymenlaaksossa 16 %. Monipaikkaisuus on kasvava trendi. Tulevaisuudessa asuinpaikka valitaan aikaisempaa useammin myös turvallisuuden, edullisuuden, väljyyden ja ympäristöystävällisyyden perusteella. Kymenlaakson asuntokauppa vilkastui vuoden 2020 aikana ja etenkin kalliimmista, uusista omakotitaloista oli pulaa. Ukrainan sodan takia eri alueiden näkymät asuntomarkkinoilla ovat alkaneet erkaantua. Näyttää siltä, että Kaakkois-Suomen asuntomarkkinat kärsivät muuta maata enemmän. 

Maakunta tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa kasvun mahdollistamiseksi, koska omavaraisennus-teen mukaan työikäinen väestö vähenee tasaista tahtia aina vuoteen 2035 asti. Ilman työperäistä maahanmuuttoa ja Suomen sisäisen kuntien välisen nettomuuton kääntämistä Kymenlaaksolle positiiviseksi väestö tulee vähenemään maakunnassa jatkossakin. Väestömuutos ja ikärakenne ovat alueen elinvoimaisuuden mittareita. Sen vuoksi näihin tulee kohdistaa voimakkaita toimenpiteitä tulevaisuudessa

ylös