Siirry pääsisältöön

3.4. Älykkään sopeutumisen kehittäminen

 Vaikka Kymenlaaksossa tähdätään talouskasvuun ja elinvoiman kehittämiseen on samalla tunnistettu, että tosiasiallisesti väestö vähenee ja ikääntyy Kymenlaaksossa. Tilanne haastaa aluekehityksen tulevaisuudennäkymiä voimakkaasti. Aktiivisilla ja ennakoivilla kehittämistoimenpiteillä voidaan kuitenkin edelleen panostaa siihen, että maakunta on jatkossakin hyvä paikka elää.   

Väestön väheneminen ja ikääntyminen vaikuttavat niin julkisiin palveluihin, kuntien tuloihin, infrastruktuuriin kuin suunnitteluunkin. Palvelutarjonnan uudistaminen, järjestäminen ja rahoitus haastavat julkista sektoria, asukkaita ja päättäjiä. Älykkään sopeutumisen toimintatavan avulla voidaan kehittää alueen muutosjoustavuutta ja tavoitella hyvää elämänlaatua talouden haasteista huolimatta. Vanhenevan ja vähenevän väestön maakunnassa on erityisen tärkeää panostaa jäljellä oleviin nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa. Älykkään sopeutumisen avulla voidaan suunnitella resurssien tehokkaampaa kohdentamista.   

Väestön supistumista ei siis pidä nähdä pelkästään ongelmana, vaan siihen voi liittyä myös mahdollisuuksia. Voidaan tunnistaa haasteita ja kehittää niihin innovatiivisia hyvinvointia lisääviä ratkaisuja, joiden avulla toimintamalleja voidaan parantaa tai luoda kokonaan uusia palveluja. Esimerkiksi palvelumuotoilun avulla voidaan kehittää palveluiden järjestämistä. Keskiössä ovat yhteistyö ja yhteiskehittäminen, johon esimerkiksi kunnat, hyvinvointialue, TKI-toimijat, yritykset, kuntalaiset ja yhteisöt osallistuvat.  

Kuva: Juha Rimpeläinen

Kymenlaaksossa järjestetään runsaasti asukkaiden yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia. Kuva: Kouvolan kaupunki, Reijo Saksa

Kehittämisen painopisteet Kymenlaaksossa  

Tärkeinä tekijöinä hyvinvoivan väestön ja yhteisöjen Kymenlaakso tavoittelussa ovat mm.   

  • Ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäiseminen: Moniammatillinen yhteistyö lapsiperheköyhyyden ja siitä seuraavan syrjäytymisen katkaisemiseksi sekä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen.  
  • Päihdetyö ja ennaltaehkäisy: Päihteiden käytön tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon panostaminen tarjoaa merkittävän mahdollisuuden hyvinvointierojen kaventamiseen ja haavoittuvuuden vähentämiseen.  
  • Osaaminen, koulutus ja työllisyys: Monipuoliset koulutusmahdollisuudet osallisuuden tukemiseksi ja työllistymisen mahdollisuuksien parantamiseksi. Osaamisen kehittäminen nähdään keskeisenä keinona sosiaalisen kestävyyden vahvistamisessa.  
  • Yhteisöllisyys, osallisuus ja yksinäisyyden torjuminen: Lähiyhteisöt, kylätoiminta ja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet vahvistavat yhteenkuuluvuutta ja osallisuuden tunnetta. Nuorille tarjottavat hyvät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen osallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
  • Luonto, kulttuuri ja liikunta hyvinvoinnin perustana: Upea elinympäristö, vahva kulttuuri- ja liikuntatarjonta ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet tukevat hyvinvointia ja tarjoavat kaikille tasavertaisia mahdollisuuksia arjen jaksamiseen. Varmistetaan, että luonnon ja kulttuurin hyvinvointihyödyt ovat kaikkien saavutettavissa.

Kansainvälisyys maakuntaohjelman poikkileikkaavana teemana korostaa mahdollisuutta hyödyntää maakunnan kansainvälisiä yrityksiä ja väestöä osana osallisuuden vahvistamista ja juurtumista osaksi yhteisöä. Kulttuuri, liikunta, musiikki ja muu harrastustoiminta voivat toimia yhteisenä kielenä ja välineinä kotoutumisessa ja vuorovaikutuksen edistämisessä. Myös monikielisten palveluiden kehittäminen esimerkiksi terveys- ja hoivasektorilla on tärkeä osa kansainvälisten asukkaiden hyvinvointia, asettumista ja viihtymistä.   

Sosiaalinen kestävyys kytkeytyy kokonaisturvallisuuteen tunnistamalla eri väestöryhmien haasteet ja vahvistamalla osallisuutta. Väestön hyvinvointi ja osallisuus lisäävät kokonaisturvallisuutta ja kansalaisten resilienssiä (psyykkistä selviytymiskykyä, joustavuutta ja uudelleen orientoitumista) pitkällä aikavälillä. Myös yhdenvertaisuus eri väestöryhmien välillä on keskeinen turvallisuutta parantava tekijä. Lähiyhteisöillä ja järjestöillä on tärkeä rooli kansalaistaitojen ja asukkaiden arjen kriisivalmiuksien vahvistamisessa.

Turvallisuuden kokemus kuuluu kaikille – se rakentuu mahdollisuudesta vaikuttaa omaan arkeen, yhteisöllisyydestä ja toimivista palveluista. Yhteinen tekeminen, avoin ja saavutettava tiedonsaanti ja mahdollisuus vaikuttaa vahvistavat luottamusta, yhteyttä ja turvallisuutta arjessa.  

Toimenpiteinä edistetään mm.:   

  • Osaamisvajeiden tunnistamista, erilaisten osaamispolkujen kehittämistä ja osaamisen vahvistamista työllisyysmahdollisuuksien parantamiseksi   
  • Viihtyisien, virikkeellisten, turvallisten ja liikuntaan kannustavien elinympäristöjen kehittämistä sekä luonnon hyödyntämistä hyvinvoinnin lisääjänä  
  • Yhteisöllisyyttä tukevien, erityisesti matalankynnyksen harrastusmahdollisuuksien kehittämistä ja saavutettavuuden parantamista  
  • Kansainvälisten asukkaiden osallisuutta parantavien ja yhteisöllisyyttä edistävien tapahtumien ja harrastusmahdollisuuksien kehittämistä 
  • Yksinäisyyden ehkäisemisen ratkaisuja kaikissa ikäluokissa  
  • Lapsiperheköyhyyden vähentämisen sekä ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisemisen ratkaisuja  
  • Päihteiden käyttöön johtavien ongelmien tunnistamista ja niiden katkaisemista  
  • Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten (NEET-nuoret) moniammatillisen tuen ratkaisuja 
  • Alusta- ja jakamistalouden sekä vertaispalvelujen kehittämistä ja muita innovatiivisia kokeiluja
  • Digiosaamisen tason nostamista, sekä digitaalisten palveluiden saavutettavuuden parantamista
  • Yhteiskehittämistä ja osallistavaa suunnittelua erilaisia älykkään sopeutumisen ratkaisuja kehittämisessä  
  • Muutosjoustavuutta lisääviä kehittämistoimenpiteitä
  • Kulttuurin ja luovien alojen sekä liikunnan ja urheilun hyödyntämistä hyvinvoinnissa ja osallisuudessa 
  • Uusien digitaalisten hyvinvointipalveluiden kehittämistä, uusien teknologioiden hyödyntämistä ja tiedolla johtamista 
  • Monialaisen yhteistyön kehittämistä esim. julkisen ja yksityisen sektorin, TKI-kehittäjien, järjestöjen ja kansalaisten kesken
  • Vapaaehtoisten saatavuuden parantamista ja järjestöjen digitalisaatio-osaamisen tukemista
ylös