Kuva: Mika Rokka
Luonnon monimuotoisuus on kaikkialla elämän ja ihmisten hyvinvoinnin perusta. Luonnon ekosysteemipalvelut tuottavat meille mm. ruokaa, juomavettä ja happea. Samalla luonnon monimuotoisuus muodostaa pohjan kestävälle biokiertotaloudelle, joka on yksi Kymenlaakson älykkään erikoistumisen kärki. Luonnon monimuotoisuus heikkenee kuitenkin jatkuvasti ihmisen toiminnan myötä myös Kymenlaaksossa. Suomen lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen, luontotyypeistä jopa joka toinen. Suurin syy kehitykseen on elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen.
Kymenlaakson monipuolinen luonto on turvattava ja nostettava alueen vetovoimatekijäksi. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi vahvistetaan aluekehittämistoimijoiden yhteistyötä ja muodostetaan maakunnan yhteinen näkemys parhaista toimista. Monimuotoisuuden turvaaminen huomioidaan ennakoiden hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa. Luonnon monimuotoisuutta turvaavat luontopohjaiset ratkaisut, jotka tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä, Ne auttavat myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin varautumises-sa ja sopeutumisessa. Hyvä esimerkki on maankäytön suunnittelu siten, että luonnon ydinalueet ja niitä yhdistävä verkosto muodostavat toimivan kokonaisuuden. Kokonaisuus muodostuu luonnon monimuotoisuudesta, biotaloudesta, luonnossa virkistäytymisestä, asumisesta ja luontomatkailusta. Luonnon monimuotoisuutta turvataan myös metsien monikäytön lisäämisen ja talousmetsien luonnonhoidon, vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamisen, elinympäristöjen ennallistamisen ja vesistöjen tilaa parantavien toimien avulla. Myös kaupungeissa on monia mahdollisuuksia toimia monimuotoisemman luonnon hyväksi siten, että elinympäristöstä muotoutuu entistä viihtyisämpi ja vetovoimaisempi.
Kymenlaaksolla on erinomaiset edellytykset olla edelläkävijä resurssiviisaaseen bio- ja kiertotalouteen siirtymisessä. Tämä on ratkaisu luonnonvarojen kestävän käytön haasteeseen. Luonnonvarojen moderni ja resurssiviisas käyttö luo lisäarvoa jalostusketjuihin ja lisää kilpailukykyä viennin kannalta. Se luo myös uutta osaamista edellyttäviä työpaikkoja.
Hyötyvirran kiertotalousekosysteemi, biojalostamot, pakkausteollisuus, Kymenlaakson ruokaklusteri, uusiutuvan energian ratkaisut, maa- ja metsätalouden hiilinieluja vahvistavat toimet sekä ns. sinisen kasvun tukeminen merialueella ja muissa vesistöissä ovat esimerkkejä, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja luovat samalla mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Sinisen kasvun potentiaali kytkeytyy Kymenlaaksossa meriliikenteeseen, matkailuun ja kalastukseen. Sininen bioteknologia on tunnistettu tulevaisuuden alaksi. Hyvässä tilassa oleva meri pystyy tuottamaan myös korkealaatuisia raaka-aineita bioteknologian tarpeisiin.
Ympäristöriskien ennaltaehkäisyyn ja ympäristöonnettomuuksien torjuntaan ja hoitoon panostaminen turvaa pohjavesiä ja vesistöjä haitallisilta vaikutuksilta, joita olisi vaikeaa ja kallista korjata jälkikäteen. Kaakkois-Suomen turvapuiston kehittäminen tukee käytännössä paikallisen ja alueellisen turvallisuus- ja valmiussuunnittelun yhteensovittamista.
Kymenlaakson tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta. Uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan siirtyminen on keskeinen edellytys tavoitteen saavuttamiseksi, sillä tieliikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon ja -kulutuksen päästöt muodostavat suurimman osan maakunnan päästöistä. Uusiutuvan energian osalta Kymenlaakson lähtötilanne on hyvä, sillä energiantuotannosta on 66,5 % (v. 2018) uusiutuvaa energiaa. Kymenlaaksossa uusiutuva energia pohjautuu suurimmaksi osaksi metsäteollisuuden sivuvirtoihin.
Päästöttömään ja uusiutuvaan energiaan siirtymiseen voidaan vaikuttaa päästökaupan lisäksi myös maakunnan omin toimin. Maakuntaohjelman toimenpiteillä on tärkeä pyrkiä eroon fossiilisista poltto-aineista, ja korvata ne kestävästi tuotetuilla, uusiutuvilla, kotimaisilla energialähteillä. Metsäsektori on lähitulevaisuudessakin keskeinen toimija energiantuotannossa ja yleensäkin kiertotaloudessa. Lisäksi alueemme erikoispiirteitä on Suomen paras geoenergiapotentiaali ja kattava kaasuputkiverkosto. Liikenteen käyttövoiman muutokseen ja päästöjen vähentämiseen liittyvät Kymenlaaksoon suunnitteilla olevat biojalostamot ja olemassa olevat biokaasulaitokset, päästöttömän käyttövoiman jakeluinfran laajentaminen, liikenteen automatisaatio, KymiRingin TKI- ja Kouvolan RailGateHub-alustojen hyödyntäminen sekä joukkoliikenteeseen panostaminen.
Kymenlaaksossa on merkittävää, hyödynnettävissä olevaa energiapotentiaalia teollisen hukkalämmön hyödyntämisessä, biokaasun tuotannossa, hajautetussa energiantuotannossa, power-to-x-ratkaisujen sekä geo- ja aurinkoenergian hyödyntämisessä. Kymenlaaksossa on panostettava myös uusien energian varastointitapojen, teollisuuden sähköistymisen ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämiseen, ja tässä hyvinä TKI-toiminnan alustoina ovat maakunnan akkuklusteri- ja datakeskus.
Ilmastokestävä Kymenlaakso on suunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ja ensimmäinen Suomessa laadittu maakunnallinen sopeutumissuunnitelma. Kymenlaakso on vahvasti metsästä ja luonnonvaroista elävä maakunta. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan luonnonvarojen käyttöön. Esimerkiksi metsien kasvuun ja metsille aiheutuvat riskit, kuten metsäpalot ja tuhohyönteiset, kasvavat. Ilmastonmuutos lisää myös tulvavahinkojen riskejä niin rannikoilla kuin Kymijoen alueella. Ilmastonmuutoksella on todennäköisesti haitallisia vaikutuksia myös maanviljelyyn sään ääri-ilmiöiden yleistymisen myötä. Kuivat jaksot vaikuttavat satotasoihin ja pohjavesivarantoihin, ja rankkasateet sekä lumettomat talvet lisäävät peltojen vesitalouden hallinnan haasteita ja ravinnevalumia. Myös teiden ylläpidon haasteet voivat kasvaa.
Toimenpiteinä edistetään mm.
• uusien bio- ja kiertotaloisratkaisuiden ja -palveluiden
kehittämistä
• kestävän sinisen biotalouden edistämistä
• Kaakkois-Suomen turvapuiston kehittäminen
ympäristöriskien ja -onnettomuuksien ennaltaehkäisyn
ja hoidon parantamiseksi
• hiilinieluja vahvistavat toimet, kuten ilmastoviisaat
maa- ja metsätalouden menetelmät
• luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön tilan
selvittäminen sekä vahvistaminen
• ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi ja
sopeutumiseksi tarvittavien toimien kartoitus ja toteutus
• puun käytön lisäämistä rakentamisessa ja korkean
jalostusasteen tuotteissa