Pitkän aikavälin tavoitteet

Alueen DNA:ssa on kyky uusiutua, menestyä ja pärjätä rakennemuutoksessa.

 - Timo Aro, MDI, 12.10.2021, Kymenlaakson maakuntaohjelmaseminaari

TAVOITTEENA ELINVOIMAINEN KYMENLAAKSO

Kilpailu asukkaista, yrityksistä ja investoinneista kovenee ja se tulee jatkossa olemaan hyvinkin globaalia. Kymenlaaksolla on monia kilpailuetuja, esimerkiksi asumisen edullisuus ja helppous, luonto sekä huippusijainti logistisesti pääkaupunkiseudun ja Pietarin välillä. Kymenlaakso on viihtyisä ja asukkaistaan välittävä maakunta. Kymenlaakson omaa yhteishenkeä tulee vahvistaa ja persoonallisuutta vaalia. Maakunta rakentaa vahvuuksilleen ja tästä syystä Kymenlaakso on vuonna 2040 yritysmyönteinen toimija sekä globaalisti vetovoimainen investointikohde.

Menestystä innovaatioista ja osaamisesta

Maakunnassa panostetaan älykkään erikoistumisen kärkiin, vahvistetaan elinkeinorakenteen muutosta ja luodaan fokusaloille uusia innovaatioita ja yritystoimintaa.  Tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan. Tki-menoissa pyritään saavuttamaan vähintään kansallinen keskiarvo. Palveluelinkeinot ovat entistä suuremmassa roolissa ja etenkin matkailualan työllistävä vaikutus kasvaa. Teollisuustoimijoiden ja vientiyritysten kilpailukyvystä huolehditaan mahdollistamalla tulevaisuuteen tähtäävät investoinnit. 

Kymenlaakso on soveltavan osaamisen huippumaakunta.

Kymenlaaksossa panostetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja maakunnan kaikkien oppilaitosten houkuttelevuuteen sekä erinomaiseen ja ajantasaisen opetuksen laatuun. Oppilaitoksissa innovoidaan yhteistyömalleja kotimaisten ja ulkomaisten koulutusorganisaatioiden kanssa uusiin alueelle tärkeisiin aloihin liittyen. Kymenlaaksossa turvataan osaavan työvoiman saatavuus panostamalla maakunnan jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan ja ohjauspalvelujen kehittämiseen koulutuksen järjestäjien yhteistyön kautta. Samoin turvataan osaavan työvoiman saatavuus koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyöllä. Maakunta nostetaan menestyvien maakuntien joukkoon soveltavan osaamisen huippumaakuntana.

Vetovoimaa saavutettavuudesta ja monipuolisesta luonnosta

Kymenlaakson asema sekä Suomen sisäisessä että Euroopan ja Aasian välisessä logistiikassa pysyy vahvana. Uusilla digitaalisilla ja kestävillä ratkaisuilla vähennetään logistiikkakustannuksia ja parannetaan liikkumisen turvallisuutta. Sujuva arki, palveluiden saavutettavuus, turvalliset asuinympäristöt ja hyvät liikenneyhteydet houkuttelevat uusia asukkaita ja työntekijöitä maakuntaan. Nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavat asumisen ja yrittämisen myös maaseudulla. Luontokohteiden saavutettavuuteen ja monipuolisen luonnon säilymiseen panostetaan voimakkaasti.  Näitä tekijöitä hyödynnetään maakunnan markkinoinnissa ja niitä korostetaan erityisesti matkailu- ja hyvinvointiliiketoiminnassa. Kymenlaakson viihtyisät kaupunkikeskustat ja monipuolinen luonto lisäävät maakunnan veto- ja lumovoimaa.

Kuva:Visit Kotka-Hamina, Julia Kivelä

Hyvinvointia osallisuudella ja yhteisöllisyydellä

Osaamisella ja koulutuksella haetaan vastuullista ja tasa-arvoista hyvinvointia. Hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden lisäämiseen panostetaan uusilla ja innovatiivisilla tavoilla. Lapset, nuoret ja erityisryhmät huomioidaan, ja ne otetaan vahvemmin päätöksentekoon. Myös digitalisaatio antaa maakunnan asukkaille lisää mahdollisuuksia osallistua oman elinympäristön kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa panostetaan ennakointikyvykkyyksiin ja korostetaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin periaatetta.  Teknologisia innovaatioita hyödynnetään aktiivisesti terveyspalveluiden tarjoamisessa , joista mainittakoon kotiin vietävä teknologia, tekoäly, sekä etä- ja itsehoito. Väestön ikääntyminen käännetään menestystekijäksi ja maakunnasta tehdään hyvä paikka elää vanhuutta.

VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASUUNNITE 2040

Maakuntasuunnitelman pohjana on väestö- ja työpaikkasuunnite. Väestö- ja työpaikkasuunnitteen keskeisimpänä taustatekijänä on nykyinen väestön määrä ja ikärakenne. Nämä luovat pohjan väestökehitykselle ja luonnolliselle väestönkasvulle. Lisäksi on arvioitu kuntien välistä nettomuuttoa ja nettomaahanmuuttoa sekä peilattu kaikkia em. tekijöitä Kymenlaakson skenaarioihin.  Työpaikkasuunnite on tehty tarjontaperusteisesti; on arvioitu trendi- ja tavoitetarkastelujen pohjalta, kuinka paljon työvoimaa maakunnassa on kunakin ajankohtana. Työpaikkasuunnitteen taustatekijöinä ovat työn tarjonnan lisäksi arviot työllisyysasteen ja työpaikkaomavaraisuuden kehityksestä. 

Paikkariippumaton työ tukee keskisuuria kaupunkeja, mikä hidastaa negatiivista kehitystä Kotka-Haminan sekä Kouvolan seuduilla. Maakunnan reuna-alueet eivät kasva, mutta etätyön positiiviset vaikutukset säteilevät myös sinne. Paikkariippumattomasta työstä huolimatta ihmiset haluavat palveluita, mikä tukee keskisuuria kaupunkeja asuinympäristöinä. Kymenlaakso verkostoituu ja hyödyntää vahvuuksiaan sekä hyviä yhteyksiä Suomen vahvoihin keskuksiin. Näin se pystyy parantamaan infrastruktuuria entisestään.  

Maakunta tarvitseekin työperäistä maahanmuuttoa kasvun mahdollistamiseksi, koska omavaraisennusteen mukaan työikäinen väestö vähenee tasaista tahtia aina vuoteen 2035 asti. Tämän jälkeen negatiivinen kehitys taittuu hieman. Ilman työperäistä maahanmuuttoa ja Suomen sisäisen kuntien välisen nettomuuton kääntämistä Kymenlaaksolle positiiviseksi, väestö tulisi vähenemään maakunnassa jatkossakin. Väkiluku alkaa maakunnassa jälleen kasvaa vuoden 2038 tienoilla positiivisen nettomaahanmuuton sekä positiivisen kuntien välisen nettomuuton ansiosta.  Kasvu on melko pientä, noin 0,1 – 0,2 % prosenttia vuodessa. Syntyvyys pysyy 2020-luvun tasolla tai jopa hieman vähenee, mikä pitää väestökehityksen suurelta osin negatiivisena 2040-luvulle tultaessa.  

Toimialojen puolelta bio- ja metsätaloustuotteiden kysyntä kasvaa globaalisti 2020-luvulla. Cleantech-sektori luo jalansijaa maakunnassa. Alueen vahvan metsäsektorin valmiina oleva infrastruktuuri houkuttelee lisää investointeja alueelle. Vanhan infrastruktuurin korjausvelka on kuitenkin haaste. Paitsi suuret metsäyhtiöt, myös pienemmät start up -yritykset hyötyvät tilanteesta ja investoivat paitsi liiketoimintaan, myös infrastruktuuriin paikallisesti. Tämän mahdollistaminen vaatii Kymenlaaksolta kuitenkin hyvää verkostoitumista yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, kasvukeskuksiin sekä rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä.   

Maakunnassa vielä 2020-luvulla keskimäärin vanheneva väestö kuluttaa vähän, joten työpaikkojen määrä ei kasva, mutta metsäklusterin uusi nousu alkaa mahdollisesti näkyä työpaikkakehityksessä 2030-luvulla. 2020-luvun ajan väestön vähenemistä jarruttaa monipaikkaistuminen ja etätöiden tekeminen. Tilastoissa monipaikkaisilla kotipaikkana on usein isompi keskus, missä ns. ykköskoti sijaitsee.  

Taulukko: Kymenlaakson väestö- ja työpaikkasuunnite 2040 

ylös


Yhteystiedot

PL 2, 45101 KOUVOLA
Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

www.kymenlaakso.fi


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.