Hyvinvointia osallisuudella ja yhteisöllisyydellä
Osaamisella ja koulutuksella haetaan vastuullista ja tasa-arvoista hyvinvointia. Hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden lisäämiseen panostetaan uusilla ja innovatiivisilla tavoilla. Lapset, nuoret ja erityisryhmät huomioidaan, ja ne otetaan vahvemmin päätöksentekoon. Myös digitalisaatio antaa maakunnan asukkaille lisää mahdollisuuksia osallistua oman elinympäristön kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa panostetaan ennakointikyvykkyyksiin ja korostetaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin periaatetta. Teknologisia innovaatioita hyödynnetään aktiivisesti terveyspalveluiden tarjoamisessa, joista mainittakoon kotiin vietävä teknologia, tekoäly, sekä etä- ja itsehoito. Väestön ikääntyminen käännetään menestystekijäksi ja maakunnasta tehdään hyvä paikka elää vanhuutta.
VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASUUNNITE 2040
Maakuntasuunnitelman pohjana on väestö- ja työpaikkasuunnite. Väestö- ja työpaikkasuunnitteen keskeisimpänä taustatekijänä on nykyinen väestön määrä ja ikärakenne. Nämä luovat pohjan väestökehi-tykselle ja luonnolliselle väestönkasvulle. Lisäksi on arvioitu kuntien välistä nettomuuttoa ja nettomaahanmuuttoa sekä peilattu kaikkia em. tekijöitä Kymenlaakson skenaarioihin. Työpaikkasuunnite on tehty tarjontaperusteisesti; on arvioitu trendi- ja tavoitetarkastelujen pohjalta, kuinka paljon työvoimaa maakunnassa on kunakin ajankohtana. Työpaikkasuunnitteen taustatekijöinä ovat työn tarjonnan lisäksi arviot työllisyysasteen ja työpaikkaomavaraisuuden kehityksestä.
Paikkariippumaton työ tukee keskisuuria kaupunkeja, mikä hidastaa negatiivista kehitystä Kotka-Haminan sekä Kouvolan seuduilla. Maakunnan reuna-alueet eivät kasva, mutta etätyön positiiviset vaikutukset säteilevät myös sinne. Paikkariippumattomasta työstä huolimatta ihmiset haluavat palveluita, mikä tukee keskisuuria kaupunkeja asuinympäristöinä. Kymenlaakso verkostoituu ja hyödyntää vahvuuksiaan sekä hyviä yhteyksiä Suomen vahvoihin keskuksiin. Näin se pystyy parantamaan infrastruktuuria entisestään.
Maakunta tarvitseekin työperäistä maahanmuuttoa kasvun mahdollistamiseksi, koska omavaraisennus-teen mukaan työikäinen väestö vähenee tasaista tahtia aina vuoteen 2035 asti. Tämän jälkeen negatiivinen kehitys taittuu hieman. Ilman työperäistä maahanmuuttoa ja Suomen sisäisen kuntien välisen nettomuuton kääntämistä Kymenlaaksolle positiiviseksi, väestö tulisi vähenemään maakunnassa jatkossakin.
Väkiluku alkaa maakunnassa jälleen kasvaa vuoden 2038 tienoilla positiivisen nettomaahanmuuton sekä positiivisen kuntien välisen nettomuuton ansiosta. Kasvu on melko pientä, noin 0,1 – 0,2 % prosenttia vuodessa. Syntyvyys pysyy 2020-luvun tasolla tai jopa hieman vähenee, mikä pitää väestökehityksen suurelta osin negatiivisena 2040-luvulle tultaessa.
Toimialojen puolelta bio- ja metsätaloustuotteiden kysyntä kasvaa globaalisti 2020-luvulla. Cleantech-sektori luo jalansijaa maakunnassa. Alueen vahvan metsäsektorin valmiina oleva infrastruktuuri houkuttelee lisää investointeja alueelle. Vanhan infrastruktuurin korjausvelka on kuitenkin haaste. Paitsi suuret metsäyhtiöt, myös pienemmät start up -yritykset hyötyvät tilanteesta ja investoivat paitsi liiketoimintaan, myös infrastruktuuriin paikallisesti. Tämän mahdollistaminen vaatii Kymenlaaksolta kuitenkin hyvää verkostoitumista yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, kasvukeskuksiin sekä rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä.
Maakunnassa vielä 2020-luvulla keskimäärin vanheneva väestö kuluttaa vähän, joten työpaikkojen määrä ei kasva, mutta metsäklusterin uusi nousu alkaa mahdollisesti näkyä työpaikkakehityksessä 2030-luvulla. 2020-luvun ajan väestön vähenemistä jarruttaa monipaikkaistuminen ja etätöiden tekeminen. Tilastoissa monipaikkaisilla kotipaikkana on usein isompi keskus, missä ns. ykköskoti sijaitsee.
Taulukko: Kymenlaakson väestö- ja työpaikkasuunnite 2040
